Arkkitehtuuri

Arkkitehtuuri on rakennustaidetta, eli tekniikan ja taiteen muoto, jossa rakennuksia, yhdyskuntia ja niihin liittyviä osia suunnitellaan monesta näkökulmasta. Arkkitehtuurissa huomioidaan aina siis useita keskenään selkeässä ristiriidassa olevia näkökulmia, joita arkkitehti suunnittelee yhteistyössä erityissuunnittelijoiden kanssa. Arkkitehtuurissa tasapainon pitää löytyä toiminnalliselta, tekniseltä, taloudelliselta, esteettiseltä, yhteiskunnalliselta ja juridiselta kannalta. Arkkitehtuurin toteuttamiseen tarvitaan runsaasti neuvottelua, ryhmätyötä, kompromisseja ja julkista hyväksyntää. Ennen varsinaista rakentamista tarvitaan myös rakennuttajan hallussa oleva virallinen rakennuslupa sekä viranomaisvalvontaa. Arkkitehtuuriin kuuluvat virallinen rakentamista koskeva lainsäädäntö, ohjeet ja määräykset sekä kaupunkien ja kuntien viranomaisten vaatimukset. Arkkitehtuuri voi olla pientä tai suurta eli tarkkaa ja joskus aikaa vievää kaupunkisuunnittelua, maisemasuunnittelua tai vaikkapa pieni mutta tarkoin suunniteltu ja viimeistelty ovenkahva. Maisemasuunnittelu on viime vuosina yleistynyt kaikkialla Euroopassa tarjoten työn tilaajalle upean lopputuloksen, oli sitten kysymyksessä aito maaseutu tai rakennettu ympäristö.

Arkkitehtuuri ilmentää oman aikakautensa tyyli-ihanteita

Arkkitehtuurin sisältämien tehtävien kenttä on laajentunut aina 1950-luvun yksityiskohtaisten pihasuunnitelmien tekemisestä mittakaavaltaan laajoihin suunnitelmiin. Kaupungeissa sijaitsevat viheralueet ovat huomattava osa vapaa-ajan toiminnallista ympäristöä. Kaupunkien viherympäristöillä on oiva mahdollisuus yhtenäistää alueiden kokonaiskuvaa. Toimivan maisema-arkkitehtuurin ja monipuolisen aluerakentamisen avulla on mahdollista luoda viihtyisiä ja moderneja asuinalueita myös tulevaisuudessa. Maisema-arkkitehtuurissa tulevat aina korostuvasti esiin humanistiset ja ekologiset arvot sekä luonnon ja ihmisen välinen antoisa suhde. Maisema-arkkitehtuuri on kokonaisuudessaan mahtava sekoitus luonnontieteitä, tekniikkaa ja taidetta. Maisema-arkkitehtuurin piiriin kuuluvat puutarhat ja puistot, aukiot, kadut, kulttuurimaisemat, kaupunkitilat ja erilaiset viheralueet. Maisema-arkkitehtuurin luominen on usein erittäin antoisaa, sillä iso osa työstä tehdään aidon luonnon keskellä. Suomessa kansainvälisesti arvostetuin ja tunnetuin maisema-arkkitehtuurin luoma kohde on Tapiolan kaupunginosa Espoon kaupungin alueella.

Puistojen, kaupunkitaajamien viheralueiden, leikkipuistojen ja erilaisten virkistysalueiden suunnittelut kuuluvat maisema-arkkitehdin työhön. Mittakaavaltaan laajat maisemasuunnitelmat ja yksityiset pihapuutarhat ovat myös maisema-arkkitehdin toimenkuvaan kuuluvia. Työhön kuuluvat usein myös työohjeiden ja kustannusarvioiden laatiminen sekä yhdyskuntasuunnittelun, infrasuunnittelun ja kaavoituksen piiriin kuuluvat asiat. Maisema-arkkitehdin tehtäviin kuuluvat myös työhön liittyvien piirustusten, kustannusarvioiden, suunnitelmien ja ohjeistuksien tekeminen. Työpaikkoja on tarjolla konsulttitoimistoissa, yrityksissä, kuntien ja valtionhallinnossa sekä järjestöissä. Maisema-arkkitehdin osaamisen vahvuuksia ovat muun muassa korkea suunnitteluosaaminen ja luovuus sekä kulttuuriympäristöä muovaavat tekijät. Maisema-arkkitehti toimii projekteissa ja erilaisissa hankkeissa pääsuunnittelijana, projektin johtajana, esimiehenä ja hankkeen asiantuntijana. Maisema-arkkitehti huomioi suunnittelussaan kaikki työhön liittyvät taiteelliset, ekologiset kuin myös toiminnalliset asiat. Maisema-arkkitehdin työhön kuuluu myös valmistella erilaisia toimenpide- tai muita lupia ja lausuntoja.

Arkkitehdiltä edellytetään arkkitehtuurin tuntemusta ja suunnittelutaitoja

Historiallisesti arvokkaan rakennuksen järkevää uusiokäyttöä todistaa arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelema Arkkitehtuurimuseo, joka sijaitsee Helsingin keskustassa. Talo on alunperin rakennettu vuonna 1899 tieteellisille seuroille, ja rakennus tunnetaan myös entisenä Suomen rakennustaiteen museona. Museo tunnetaan myös valtakunnallisena erityismuseona, jonka hieno tehtävä on levittää ja tallentaa tietoa arkkitehtuurista niin suuren yleisön kuin myös asiantuntijoidenkin keskuudessa. Nykyisin museon toiminta painottuu pääosin vuoden 1900 jälkeiseen arkkitehtuuriin. Museo toimii alan ammattilaisten yhdyssiteenä ja toimivana siltana arkkitehtuurin sekä sen käyttäjien välillä. Arkkitehtuurimuseossa on huomattavat piirustus- ja valokuvakokoelmat, monia mielenkiintoisia pienoismalleja ja avoin kirjasto yleisön käyttöön. Museon merkittävin toimintamuoto on näyttelyt, ja näyttelytoiminta suuntautuu Suomen lisäksi myös ulkomaille.

Suomen arkkitehtuurimuseo kuuluu maailman arkkitehtuuriin erikoistuneisiin museoihin. Museo on toiminut kansainvälisesti taitavana Suomi-kuvan muovaajana jo vuosia. Maisema-arkkitehtejä on aiemmin kutsuttu myös puutarha-arkkitehdeiksi, ja ensimmäinen puutarhakoulu perustettiin Kupittaalle vuonna 1841. Vuonna 1910 toimintansa aloitti Lepaan puutarhaopisto, jossa opiskelemalla saattoi hankkia itselleen puutarhasuunnittelijan peruskoulutuksen. Suomen Puutarha-arkkitehdit ry perustettiin vuonna 1946, ja vuonna 1964 käynnistyi Helsingin Viikissä kotimainen puutarha-alan korkeakoulutus. Puutarhatieteen kursseja sai suorittaa kiinteänä osana Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkintoa. Espoon Otaniemi aloitti puutarha-alan koulutuksen vuonna 1969. Vuodesta 1982 alkoi maisemasuunnittelun suuntautumisvaihtoehdon opiskelu, jossa saattoi erikoistua maisemasuunnittelijaksi. Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma alkoi vuonna 1989 ja nousi heti suosituksi koulutusvaihtoehdoksi. Maisema-arkkitehdin työn vaatimuksiin kuuluvat teknillinen, taiteellinen, juridinen ja luonnontieteellinen osaaminen. Tehtävien kirjo vaihtelee siis yhdyskuntien viheraluesuunnittelusta suojelualueiden kehittämiseen ja kaavoitustyöhön. Maisema-arkkitehdin työhön kuuluu niin yleis- kuin yksityiskohtaiset suunnitelmat.